Marraskuu.

Viime sunnuntaina saimme kotiimme hieman uutta pintaa. Myös keittiöön on hankittu sokkeliin peitelevyt ja kylppäriin sopiva taso. Saunan ovi on ilmeisesti matkalla luoksemme ja pikku makarin vaatekaapin etsintä on voimissaan. Koko ajan tapahtuu siis jotain pientä. Suurempaa ei ole meistä kumpikaan jaksanut, sillä loputon flunssakausi on vienyt paljon voimia. Ja kun ei onneksi ole kiire. Lukuunottamatta niitä hetkittäisiä turhautumisia remppakaaokseen, kun varvas tulee lyötyä liian monesti samaan pahvilaatikko kasaan, tai ikuinen pölyn määrä alkaa ahistaa. Tänään löysin kierrätyskeskuksesta aivan ihanan keltaisen tuolin ja pakkohan se oli ostaa. En tosin vielä tiedä minne sen aion sijoittaa.. 

Tapetti löytyi äitini kätköistä, se on Värisilmän mallistoa mutta en muista enää tarkemmin nimeä. Kyseiseen tapettiin on kirjoitettu erilaisia lakitekstin pätkiä, på svenska tietysti.

Think a little less, live a little more.

Reissu tuli tehtyä ja auringosta nautittua täysin sydämin! Kotiin paluu olikin ylläri ylläri melko harmaata. Pakkasta ja kylmää. Todella kaunis ruska tosin oli sillä aikaa vallannut metsiköt. Vaikka tiesihän sen, että talvi tekee tulojaan, ei vielä tarvitsisi olla aivan näin kylmä, tänä aamuna taisi olla 10 astetta pakkasta jos en ihan väärin katsonut unihiekkaisin silmin. Matkakuvia laittelen jossain väliä esille, ehkä sitten kun kaipaan itsekin pientä muistutusta siitä, minkä näköinen se aurinko olikaan. 

Kotona asiat etenevät omaan tahtiinsa, jotain pientä ollaan taas saatu aikaseksi. Mutta ihan vain sellainen ollaan ja katsellaan, nautitaan siitä mitä on jo valmiina on ollut paikallaan. Toki hetkittäin iskee pieni ahdistus to do listasta jota hissukseen ynnäilee päässään, mutta kyllä ne kaikki sitten valmistuvat kun on sopiva aika. Pääasia, että nyt ollaan täällä saman katon alla kaikki, tavarat ja ihmiset :) Keräilin hieman kuvia ympäri huushollia, fiilistelyjä. Mukana kuvissa on muutama tulevalle pikku ihmiselle suunnattu juttu, mutta vaikka siellä näkyy pinkki mekko ei ole varmuutta kumpi on tuloillaan. Mekko on minun vanha, samoin kuin pienet valkoiset lapaset. Oli vain kiva kaivella ne esiin ja fiilistellä asiaa. 

Ylle

Juuri kun on lähdössä etelään lämpimään (kyllä vain, ensi viikolla olisi loput kesälomasta ja suuntana Espanja :)), on hyvä kuolailla talvitakki ihanuuksia. Pongasin tämän takin alkusyksystä Marimekon kuvastosta. Livenä en ole takkia nähnyt, vain muutamissa kuvissa blogissa ja Marimekon omilla sivuilla. IHANA! Ja hintava :/ Juuri nyt olisi vielä menossa Marimekolla kampanja, jossa saa takeista -15% alennuksen. Mutta taidan jatkaa vain huokailun merkeissä, eikös tuo likaantuisi heti. Eikös?! Mutta haittaisiko se :D 

Kuva kopioitu Marimekon omilta sivuilta, Ylle takki.

Peikonpajun ihanuuksia.

Koska muutto/remppa rumba alkaa olla siedettävällä tolalla, uskaltauduin hetkeksi kukkien maailmaan. Toki olen vilkuillut koko kesän hieman sillä silmällä Peikonpajun tuotteita välikahvilla käydessäni, mutta täysin en ole uskaltanut antaa itselleni lupaa pohtia mitä tulisi omaan kotiimme. Paniikin omaisesti varasin alla kuvissa vilahtavan lintuhäkin aiemmin, sillä arvelin niiden katoavan hetkessä. Tänään varasin omat kukat pikkuväelle, sekä ihanan uutuus ruukun itselleni. Pitää katsella paremmalla ajalla mikä kukka sinne muuttaisi. Olen huomannut, että meillä hengissä säilyy paremmin sellaiset kastele kerran viikossa tai harvemmin viherkasvit.

Tuo siili on niin suloinen että! Niitä ei olekaan liikkeellä muistaakseni kuin yksi kappale, sillä niitä ei ole maahantuotu kuin muutamia. Eli jos sen meinaisi napata, pitäisi toimia nopeaan. Pöllöfriikkinä silmiini pistivät myös palleropöllöt, niitä oli kahta eri kokoa. Mutta koska lokakuun puolessa väliä oli tulossa vielä lisää erilaisia pöllöjä, maltoin mieleni toistaiseksi. Reissun jälkeen voisi hakea jonkun ihanan kimpun leikkoja, kunhan löydän vain maljakkoni. Mieltä jäi myös kaihertamaan vihreä Calluna, kyllä vihreä eikä perinteinen lila. Oli todella hauskan näköinen ja tuntuinen. Menisi varmaan pihalla hmm.. 

King's mirror

Ulkona alkaa olla aamuisin jo melko kiprakka sää, hyvä aika saada remppakohteeseemme lämmöt takaisin. Alunperin ne piti laittaa jo viikko sitten, mutta oli pientä epäonnea matkassa. Eilen saimme juoksevan veden kylppärin puolelle, miten luksukselle se tuntuikaan! Saat ottaa hanasta suoraan vettä, pääset vessaan ilman mitään erityisiä kikkailuja! Kyllä se siitä valmistuu, viikon päästä pitäisikin muuttaa. Jotain rempasta jää vielä myöhemmälle, sen näkee sitten viikon päästä tarkemmin, että mitä. Sauna nyt ainakin, mutta se oli tiedossa jo alusta asti.

Tänä viikonloppuna olisi kova kuhina remppalassa, siivouskin on jo aloitettu. Tosin se on melko loputon urakka, sillä hienoa pölyä tulee koko ajan lisää. Illalla pääsee hieman vapaalle, käydään ystävien luona maistelemassa rapuja. Kumpikaan meistä kun ei ole koskaan aiemmin moisia syönyt. Ei olisi enää pitkää aikaa lomaan, ei hullumpi syksy siis. Vaikka aamut ovat jo kiprakoita, aurinko on jaksanut ainakin toistaiseksi paistaa vielä kauniisti. Pitää nauttia vielä kun kerkiää :) 

(Kuvan tapetti kuuluu Värisilmän valikoimiin: Cole&Son, King's Mirror)

Shakkiruudukko vai ralliraidat?

Ennen kuin aloitimme remontin, puhuimme toki miekkoseni kanssa siitä, että millaisia muutoksia olisi aikomus tehdä. Oli hauska huomata, että molemmilla eka asia joka nousi esiin oli se, että haluaisimme keittiön lattiasta musta-valkoisen, kuten shakkiruudukko tai ralliraitaisen, kummin vain tykkää kutsua. Aloimme sitten tutkia netistä millaisia vaihtoehtoja olisi tarjolla, muovimattoa kun emme halunneet. Pienen tutkailun ja asiantuntijakyselyn avulla päädyimme Forbon Marmoleum Click lattialaattoihin. Ne vaikuttivat lupaavilta kestävyytensä ja ulkonäkönsä puolesta, asennuksen luvattiin olevan melko helppoa.

Kumpikin meistä odotti innoissaan, että näkisi kyseisen lattian käytännössä. Värit laatoissa eivät ole kovat, vaan enemmän sellaiset kulutetun näköiset. Esimerkiksi valkoinen on enemmän luonnonvalkoinen. Mutta minusta tämä kulutetun näköinen pinta luo lattiaan elävyyttä, kotoisuutta ja tunnelman, aivan kuin lattia olisi siinä aina ollutkin. Esimerkiksi muovimattoversiot joita näimme, olivat melko kovia ja kylmiä sävyiltään. Toki näissäkin on kyse makukysymyksistä, että millaista  tyyliä kukin hakee. Uskon kuitenkin, että Forbo oli meille paras ratkaisu ja tulee kestämään hyvin aikaa eläväisessä perheessä. Aika sen näyttää, mutta silmää se miellyttää ainakin heti, enkä vaihtaisi sitä mihinkään muuhun lattiaan! :) 

Andes, Alppes, Crystone, Fango...

Kylpyhuoneen laatoitus on pian loppusuoralla, sillä ensi viikolla saamme laatoitettua sen pienen alueen, joka jäi ensimmäisellä kerralla tekemättä. Tämä johtui siitä, että öljykattilan siirtämisen takia pieni pätkä seinää rakennettiin vasta nyt valmiiksi. Samoin jätimme lämmönjakohuoneen edustan lattian laatoittamatta, jotta se ei menisi pilalle öljykattilan siirron aikana. Näiden kuvien ottamisen jälkeen, kylppäriin on tullut suihkut ja wc osio on rakenteilla. Kattoa ei ole vielä aloitettu, sitä on tarkoitus laskea hieman alemmas sekä laittaa uudet kattopaneelit. Saunassa lattia on laatoitettu, mutta muuten se on vielä melko alkutekijöissään. Toisaalta olimme pohtineet jo remontin alussa, että sauna ei ole oleellinen muuttamisen kannalta, vaan sen kerkiämme tehdä loppuun vaikka asuisimme jo uudessa kodissa.

Kylpyhuoneeseemme tuli yhteensä neljää eri laattaa, jotka kaikki löytyivät Värisilmästä. Lattiaan laitoimme harmaata Concept Fangoa ja saumasimme sen harmaalla, olikohan Manhattan ja Cascon valikoimista (Prisma). Päätyseiniin laitoimme 3D tehosteista laattaa, Andes Blancoa. Kylpyhuoneen pitemmilla sivuilla on saman sarjan Alppes laattaa. Eli siinä ei ole kuvioita, kiiltäväpintainen ja saman kokoinen kuin sisarlaattansa Andes. Tehosteeksi valitsimme luonnonkivi mosaiikkia nimeltään Crystone. Seinissä sauma-aineena oli valkoinen, nimeä en enää muista, mutta samaa Cascon sarjaa sekin. Silikonit otimme myös Cascon valikoimista, jotta värit osuisivat mahdollisimman lähelle. Joudumme kuitenkin palauttamaan ne takaisin Prismaan, sillä koostumus on jotenkin aivan pilalla. Silikoni käyttäytyy todella liimamaisesti ja leviää joka paikkaan, eikä siistiydy normaalisti saippuavedellä kuten pitäisi. Saa nähdä otetaanko tuotteet takaisin ja saammeko hyvitykseksi jonkun aineen, jolla tuo kammotus voidaan irroittaa saumasta. 

Lipaston tuunaus allaskaapiksi.

Yksi sivuprojekteistamme remontin ohella oli tuunata kirpparilta löydetystä lipastosta allaskaappi. Itse rempassa kun ei ole tarpeeksi puuhaa, mites se menikään että hullulla on halvat huvit ja niin edelleen :) 

Ihan ensimmäiseksi lipasto putsattiin (pyyhin ihan vain kostealla) ja sitten alkoi armoton hiominen. Ja kun sanon armoton niin oi että! Ei meinannut purra osaan lakkakohdista edes hiomakone! Ennen hiomista lipaston vetimet myös irroitettiin, ajettelimme vaihtaa ne hieman teemaan sopivammaksi. Katsotaan myöhemmin toimiiko idea. 

Seuraavaksi maalasimme hyvin hiotun lipaston hitaasti kuivuvalla maalilla. Päädyimme siniseen pohjaväriin, hetken pohdimme jopa että jättäisimme lipaston tähän tilaan. Sen verta kaunis sävy oli tuokin ja ihanan kiiltävä. Mutta päätimme jatkaa projektia alkuperäisen suunnitelman mukaan. Kun sininen maalikerros oli hieman kuivunut, sellainen nihkeän kuiva, päälle laitettii nopeasti kuivuva maali. 

Tämän jälkeen kun maalia on levitetty joka paikkaan, annetaan tuotoksen vain kuivua. Lopputuloksena saadaa krakeloitunut lipasto. Itse pidimme lopputuloksesta, vielä siinä riittää hieman tuunattavaa, vetimet ja pientä viilausta, jotta vetolaatikot menevät sujuvammin kiinni. Sitten pääsee oma nikkarini jatkamaan lipaston muutosta allaskaapiksi asti :) 

Laatta valintojamme, mutta mikä menee minnekin? ;)

Odota hetken aikaa, näätkö maailman muuttuvan?

Tämä kesä on ollut täynnä vilskettä, niin ja puhun aivan kuin kesä olisi jo ohi. Ehkä syksy antaa meidän vielä odotella itseaan, kiusoittelee kuin aamunkaste, joka katoaa hetkessä pois jättämättä jälkeään, mutta silti sen voi aistia ilmassa. Kesä on ihanaa aikaa, silloin kaikki on mahdollista. En tiedä miksi syksy sitten kuvastaa usein kaikkea uutta, mutta myös paluuta arkeen. Milloin nämä luokittelut oikein ovat syntyneet?

Tänä kesänä olen haahuillut päivässä unohtaen ajan kulun, juossut viikkoja läpi sydän tykytellen jännityksestä mitä kaikkea onkaan edessä, ja mitä kaikkea jäikään taakseni. Välillä hihittelen ääneen typerä virnistys naamalla kun pohdin mitä kaikkea onkaan tapahtunut, hetkittäin koen myös paniikkia siitä, että selviääkö kaikesta. Onko sitä nyt aikuinen? Millainen on aikuinen, eikö silloin saa enää hulluutella ja pukeutua vaikka päästä varpaisiin pinkkiin? En usko, että itse olen se vakavin aikuinen, mutta kun vastuu kasvaa huomaa itsessään enemmän niitä totisia piirteitä. Pitäisi muistaa hengittää ja olla oma itsensä. Luottaa, että osaa. Tietää, että toinen opastaa jos itse kompuroi. Kyllä kaikki järjestyy. 

Syksy, sitä olen odottanut niin kovasti, että hetkittäin olen unohtanut elää hetkessä. Syksy tulee kun sen aika on, ei se mihinkään karkaa. Pitäisi muistaa se ja nauttia vielä viimeisistä kesän henkäyksistä. Kaikki se ihana uusi mikä siellä syksyssä odottaa, pysyy siellä yhä vaikka unohtuisikin hetkeksi kesän vietäväksi :) 

Pinnalla

Tiiättekö, nyt on ollut niin kuuma, ihan liian kuuma. Melkosen tuskasta puuhaa ihan vaan oleminen, saatikka mikään fyysisempi kuten työt tai remppa. Lienen sitten jotenkin hitaasti sopeutuvaa sorttia kun ei meinaa millään kuumuuteen tänä kesänä sopeutua. Remontin saralla on tapahtunut ihan kivasti, ikävä kyllä matkassa on ollut myös takapakkia. Vaikka niin vannoin viime postauksessa, että se keittiö juttu saapi jäädä ainoaksi takapakiksi, niin eihän siinä sitten niin käynyt. Mutta eipä näille mitään voi, ennen oli mitä oli rakennusmääräykset ja parhaan mukaan sen ajan tietämyksellä on taloja tehty. Näin vuosien jälkeen jotkin ratkaisut ovat osoittauneet kehnoiksi ja toki osa fiksuimmiksi, kuin mitä nykyisin käytetään.

Viime viikolla meillä kävi pari apuria tapetoimassa, itse tykkään ainakin kovasti lopputuloksesta. Toinen tapeteista on ehkä hieman räväkämpi, mutta äkkiä silmä tottuu. Tuolla se on piilossa ylemmässä kuvassa, käytävän päässä suojattuna maalilta ;) Viikonloppuna oli sitten myös maalaustalkoot, paljon edistystä tuli, mutta jäi sinne vielä maalattavaa. Joka paikkaan kun ei päässyt, sillä on tuota remppatavaraa vielä edessä pyörimässä. Melko rakeisia kuvia, mutta näkee niistä jotain. Pitää ottaa sitten lopuksi ihan oikealla kameralla kuvia, kunhan kaikki on valmista :) 

Kuin Strömsössä...

...tai sitten ei. Sen sijaan, että keittiömme olisi melkein valmis, kärsimme tänään ensimmäisen takapakin. Keittiö oli jo valmiudessa maalattuna ja tarkoituksena oli tänään laittaa uudet yläkaapit. Mutta asennusvaiheessa ilmeni ongelma, nimittäin seinän takaa puuttui täysin tukiparrut, joiden oletimme siellä olevan. Eli toisin sanoen kaapit eivät olisi olleet tukevasti kiinni, jos ne olisi nyt kiinnittänyt. Eipä siinä sitten muu auttanut kuin muutama syvä huokaisu, epäkaunis ajatus ja vasara käteen. Tai no mie ite tyydyin siis siihen tuijotteluun ja miekkonen hoiti raavaan puolen. Ei siinä kauaa nokka tuhissu niin seinä oli alhaalla.

Tämän jälkeen oli aika lisätä ne tukiparrut ja kiinnittää edes pari kaappia paremman mielen saamiseksi. Eihän tämä mikään isoimmista isoin takapakki ole ja joka remontissa niitä tulee. Nyt pitää vain maalailla uusiksi, laitella kipsilevyä ja toki pohtia millainen välitilan laatoitus halutaan. Mutta kaipa tästä voi ainakin sen oppia,  että mitään ei pidä olettaa, vaan aina pitäisi tarkistaa! Toisaalta sähkötyöt saattavat nyt hieman helpottua, kun on tuo seinä auki :D Ja ainakaan ei astiat tipu ja säilyy muumikupit ehjänä :)  

Juhannus

Tänä vuonna juhannus on mennyt raksalla, tosin ei juhannuksena ole suurempia tullut tehtyä aiempinakaan vuosina. Mutta eihän se remppaaminen mitenkään kuivaa puuhaa ole, kun on musaväline joka puolina aikoina ei tietenkään kuulu muun metelin yli. Mutta kaikille radion ääressä juhannustaan viettävien iloksi on tehty lista tyyliin 500 parasta rokkibiisiä.. tai jotain sellaista se oli, aina kun mankan aukaisee ollaan menossa jossain kaksisataa ja jotain. loppuukohan se lista ikinä? 

Kunnon putkimies ei kaipaa mölkkyä juhannukseen, vaan aikansa voi kuluttaa putkipalapelin tiimellyksessä.. 

Välillä kerkesimme myös yhdessä leikkiä aarteenmetsästystä. Ei siellä katossa mitään ollut, vaikka aivan varmana kartassa oli juuri tuossa kohin ruksi :P 

Tässä samalla yhdistyy myös mökkitunnelma, kun vessassa ei ole edes ovea.. seinät ovat ainakin vielä pystyssä.. 

Lisää mökkitunnelmaa tuo vedenkantaminen, ilman sitä on turha kuvitella käyvänsä edes vessassa. Kunto kasvaa ja näkee hieman aurinkoa (lue sadetta) aina pieninä ulkoiluhetkinä..

Tällainen juhannus täällä, ei kun ihanaa juhannusta kaikille :D

Pilotti kylppärin kätköissä.

Se oli sitten loman viimeinen päivä, onneksi kaikki kesälomat ovat vielä edessä ;) Taloprojekti on edistynyt, vaikka jälleen kerran tekniset ongelmat laitteiden kanssa muuttivat alkuperäistä suunnitelmaa. Ainahan omat koneet olisivat omia, mutta kelläpä on mahdollista hankkia jokaista konetta itselleen? Se hyvä puoli tietty on, että koska remppa on niin alussa, ei tekemisen puute iske vaikka yksi kohta jumahtaisikin.. tai hyvä ja hyvä puoli..

Kaikki kattopaneelit on irroitettu suihkuhuoneesta, seinät purettu ja lattia piikattu auki ja uritettu lattialämmitystä varten. Saunassa lattian tekeminen jäi vielä kesken, tai meinaako tuota enää saunaksi tunnistaa kun lauteetkin puuttuvat. Näissä kuvissa meno näyttää jopa sangen seesteiselle, olisi pitänyt varmaan ikuistaa kaikki se pöly, epäjärjestys, roskan määrä ja ne niin monet siivotaan taas hetket :D Ei niitä siivous hetkiä kai nyt niin monta ollut, mutta kai sitä hieman saa väsyneenä liioitella :) 

Ilmeisesti joku aiempi remppaaja on kokenut pieniä hajoilun hetkiä vai mistähän muuten moinen teksti on saaut alkunsa? Täällä varauduttiin tulevaan viikkoon armeijasatsilla hernekeittoa (oma kasvisversioni hieman.. nooo ei hyvää *angst*), suunnittelemalla aikatauluja, ostoslistaa rautakauppaan, autolainoja tavaran kuljetukseen.. On tämä remppaelo hieman kuin pelaisi tetristä ajallaan, tarkkaa hommaa, että palaset loksahtelevat paikalleen ja jokainen asia tulee hoidettua. Ensi viikonloppuna onkin juhannus niin on kolme päivää aikaa remppailla, pitää vain täyttää jääkaappi niin riittää polttoainetta menoon :) 

Juhannusruusu

Kotimme pihamaalla en ole kerinnyt mylläämään, pihahommat kun on tarkoitus suosiolla jättää ensi kevääseen. Toki pienoista haisua on siitä mitä siellä on, sillä onhan pihalla tullut talsittua useamman kerran. Mutta jotenkin olin vallan unohtanut, että etupihallamme kukkii ruusu ja jos leikin hieman horttonomia niin eikös tämä ole pimpinellaruusu, elikkä paremmin tunnettuna juhannusruusu? Itse koen, että tämä melkein joka pihan klassikko on vallan hurmaava eikä yhtään tylsä! Lumipallopensas on toinen kaunis klassikko, joka olisi kiva saada pihaan. Tai pitää pohtia sitä, mutta ainakin kieloja toivon sinne saavani.

Jospa sitä sitten ensi keväänä alottaisi kevyesti tuon pihamaan muutoksen kanssa. Hieman tutkailla ensin mitä jo on, jääpikö kaikki vai muutetaanko kasvustoa. Ainakin pihan perällä olevat puut/pensaat jäänevät. Talon kulmalle olisi toivomuksena saada pieni kasvihuone. Tällä hetkellä omat yrttini.. no ne taisivat kuolla, minkä ei pitänyt enää olla mahdollista, sillä ne tuotiin minulle monivuotisista aluista.. Mutta toisaalta, kaikki lienee mahdollista kun tämä tyttö yrittää pitää hengissä kasveja :P

sinun, minun...meidän koti!

Blogi hiljaisuus alkoi hieman vahingossa, monta asiaa oli joista teki mieli kirjoittaa, mutta jostain syystä en osannut tarttua "kynään".. Nyt on kuitenkin niin iso projekti alkanut, että halusin kirjoitella sitä hieman muistiin. Ostimme miekkoseni kanssa joku aika sitten vuonna 1977 rakennetun tiili omakotitalon. Kyseinen talo kuului vanhemmilleni ja itsekin olen asunut siellä nuorempana lyhyen aikaa. Tässä kevään mittaan olemme kovasti suunnitelleet ja tehneet materiaalihankintoja ja viime viikonloppuna pääsimme aloittamaan remontin talolla. Tarkoituksena oli uusia melkein kaikki, eli mikään ihan pieni projekti ei ole kyseessä. Hieman jännittää..

On se hurja, kuinka vaikeaa voikin olla jos saa rempata koko kämpän. Tarkoitan vain, että nykyisin ei ainakaan ole pula erilaisista vaihtoehdoista toteuttaa asioita, saatikka erilaisista materiaaleista. Onneksi olemme melko pitkällä tuossa suunnittelussa ja makumme ovat melko samanlaiset, eli ei ole tarvinnut käydä ollenkaan käden vääntöä siitä millainen on vaikka makuuhuoneemme seinä tai keittiön lattia. Onneksemme lähipiirissämme on myös monia eri alojen osaajia, joiden tietämystä olemme saaneet hyödyntää suunnittelussa ja toteutuksessa. 

Tässä kuitenkin hieman kuvia ensimmäisestä remonttipäivästä, oli hauska nähdä millaisia retroaarteita alta paljastui. Kylppärin ja saunan lattia olisi nyt piikattu auki ja seuraavaksi olisi seinien vuoro ja lattian uritus. Samalla pitää myös urittaa keittiön lattia. Melko miehekästä puuhaa ollut siis tähän asti, itse olen pystynyt osallistumaan lähinnä siivoillen jälkiä. Mutta jonkunhan sekin on tehtävä :) 

Eilen remontti jatkui listojen irroituksella ja laminaatin poistolla. Siitä se hissukseen alkaa :)