Vanha kaupunki

Kun pakkanen lähentelee kolmeakymmentä astetta, ei mikään voita tulista kasviskeittoa! Ei kun viltin alle ja katsomaan Agatha Christien Kymmenen pientä neekeripoikaa elokuvaa, jonka vihdoin sain metsästettyä itselleni. Vielä kun olisi lasi punkkua, en nousisi ylös kuin vasta keväällä ;) 

Jo kukon laulun aikaan...

...minä heräsin ylös ja aloin valmistelemaan leivän tekoa. Olisihan se aivan ihanaa aloittaa aamu uunituoreen leivän kera..

Ja niin minä sitten tein työllä ja tuskalla makoisan leivän..

Aikuisten oikeasti jos puhutaan, niin tämän leivän teko on helppoa kuin mikä! Löysin tämän uuden tuttavuuden Ikean reissullani. Kyseessä on maitopurkin näköisestä tetrasta, jossa on sisällä jauhoseos. Sinun tarvitsee vain lisätä vesi joukkoon, ravistella ja laittaa taikina kohoamaan 45 minuuutiksi. Tämän jälkeen leipää paistetaan noin tunti ja 2oo asteessa. Haastavinta koko hommassa on siis se, että malttaa odottaa leipää. Sillä kerran kun tätä leipää on maistellut, niin siihen jää koukkuun!! Ei kannata antaa tylsän ja keinotekoisen paketin huijata, tää on niin namiskaa ja kaiken lisäksi ei mitään valkoista höttöleipää! Nami nami, täällä alkoi ainakin sunnuntaipäivä herkutellen :)

Ajanpatinaa, huonekalu tulokas nro 1.

 Miksi siirtää mummoutumista, jos sen voi aloittaa jo aikaisemmin? Näin minä ainakin tein, tai siltä hieman tuntuu kun tuo "uusin" huonekalu tulokas saapui vihdoin kotiin. Kyseessä on ukiltani perinnöksi saama kiikkutuoli, se on alunperin hänen isänsä, vai oliko jopa ukkinsa peruja. Monet muistot tulevat mieleen tuolia katsellessa..

Hieman aikaa nähnyt, mutta en todellakaan aio maalata sitä uudelleen. Näin se on minusta persoonallisempi. Eihän sitä tiedä sitten joskus iskeekö himo muuttaa väriä, mutta toistaiseksi tuoli saa jatkaa eloaan omana itsenään. Ukilla oli aina keinussa sellainen aikaa nähnyt lampaantalja, no minulla on hieman erilainen lammasversio tuolissani ;) 

Joku ihana viltti kävisi myös keinuun, haluaisin sellainen tilkkutäkkityylisen, joko kankaisen tai sitten virkatun.. Mutta hyvä siinä on nytkin istuskella ja pohtia syviä syntyjä :)

Kesän rippeitä

Musta tuntuu et alan muuttua mummoksi.. tai ainakin kummia puuhia taas tullut tehtyä. Toki voisi keksiä iltapuhteeksi muutakin kuin kylppärin lattialla pesuoperaation kera pulloharjan, pumpulipuikkojen ja patapadan.. 

Tarina sai alkunsa jo viime kesänä kun olimme ystäväni vanhempien mökillä Imatran läheisyydessä. Siellä kirpparikierroksella mukaani lähti pullokori, tai mallasjuomakori, six päkki oikein! Olin aiemmin nähnyt samanlaisen korin ystävieni kuplan takapenkillä ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Sattuman kautta löysinkin samanlaisen muutaman viikon päästä. Yksilö oli vain hieman likainen, asustellut varmaan navetassa, mutta koska hinta oli kohillaan lähti se mukaan. 

Tänään sitten kylppärissä pärskiessäni pohdin kaiholla, että miksi, oi miksi ihmeessä en pessyt tätä jo kesällä siellä mökin saunan ihanassa rannassa auringon valosta nauttien, vaan kyykin nytten kylppärin nurkassa kiroten pikkuisia reikiä johon kaikki lika oli tarttunut..

Mutta nyt se olisi melkolailla puhdas ja paikka vaan etsiä kotoa. Seuravan kerran voisi vaikka heti suorittaa sen puhdistusoperaation, sillä ei se sen mukavammaksi muutu vaikka aika kuluisi ;D

Ps. en tykkää kun en yhtään hallitse tän bloggerin pohjaa, kaikki hujan hajan :/ 

Pallomaniaa

 Joulun alla etsin sopivaa lisuketta lahjaani äipälle ja löysin sen Stockmannilta, missä oli kaiken ihanan lisäksi ilmaiset postikulut joulukuun ajan. Mutta oman aikaani tuijoteltuani näitä La case de cousinin Paul Mancora -sisustusvaloja, päätin että minunkin olisi sellaiset saatava! Jännitellen odotin ja paketti saapui juuri ennen joulua, joulu meni ja äippä oli innoissaan lahjastaan. Tässä yhtenä iltana sitten muistin, että omat valoni odottivat vielä paketissa kasaamista.. No sanotaan näin, että ei se mitään ydinfysiikkaa vaadi, mutta en suosittele pikku iltapuhteena tekemään ;) Lopputulos on kuitenkin omasta mielestäni ihana, joten oli vaivan arvoista. Itselläni valot asustavat tällä hetkellä eteisen kaapin päällä sellaisessa pleksitalossa. Jotain "asetelmasta" puuttuu, katsotaan josko Toikkani uskaltaisi muuttaa sekaan :)