Banaaniletut

Kokeilinpa minäkin kun kaikki muutkin, eli banaanilettuja :) En yleensä tykkää banaanista lämpimänä, joten banaaniletut eivät ole olleet ihan ensimmäisenä kokeilulistalla. Mutta kun joka tuutista niistä on puhuttu jo pitemmän aikaa, oli itsekin taivuttava ja nähtävä mistä oikein kaikki melu. Täytyy myöntää, että hyviä ne olivat. Meillä ei ehkä kukaan muu oikein innostunut näistä, mutta itse tykkäsin. Tekeminen oli myös todella helppoa ja raaka-aineet simppelit. Laitoin taikinaan yhden banaanin ( ei kamalan iso), kaksi kananmunaa ja noin puoli desilitraa puurohiutaleita. Taisivat olla ohrapuuro, mutta miksi ei vaikka kaurapuurohiutaleet sopisi. Sekoittelin kaikki ainekset tehosekoittimessa ja sitten vain paistamaan.

Viisi väriä haaste: vaaleanpunainen/aniliini

Sain joku aika sitten haasteen osallistua kotisi viisi väriä päivitykseen. Kuvailu on jäänyt viime aikoina melko vähälle, vaikka tekosyynä ei pitäisi olla enää kamera, sillä jouluna varustimme kameraa macrolinssillä. Silti puhelimen kamera surkeine laatuine vaikuttaa olevan se kuvausväline, johon tarttuu edes joskus. Mutta kevään ensimmäisten tulppaanien innoittamana päätin yrittää tarttua haasteeseen. Ensimmäiseksi väriksi valitsin vaaleanpunaisen/aniliinin. Tykkään kovasti väristä, mutta kotona sitä näkee lähinnä kukkien muodossa. Ihan reilua myöskin siksi, että taloudessamme asuu useampikin kaksilahkeinen, joten kokonaan pinkki koti olisi ehkä hieman liikaa ;) Pieniä yksityiskohtia, se on juuri sopivasti tätä väriä. Varsinkin kun tykkään monista väreistä ja meillä tuppaa olemaan niitä välillä melkolailla kotosalla, mikään ei ole vain yksinään vallallaan. 

Tykkään noista puumaisista leikkuulaudoista, materiaali ei nyt muistu mieleen. Mutta kamala miten nopeaan ne menee todella ikävän näköisiksi. Mietin jo kehtaanko edes kuvata leikkuulautoja, mutta siinäpä on. En tiedä kestäisivätkö muoviset sen paremmin kuosissa, mutta niissä on yleensä vain tylsiä yksivärisiä lautoja. Ehkä seuraavaksi siirrymme kokonaan puisiin lautoihin. Vai pitäisikö sen olla marmoria, tämän kauden kuumiita hottia? :D

Kirjavinkkejä pakkaspäiviin.

Viimeisen parin kuukauden aikana lukuinnostus on nostanut jälleen päätään. Ajattelin vinkata muutamasta hyvästä kirjasta, jotka itsellä kolahtivat heti. Jokainen näistä kirjoista on vienyt mennessään ensimmäisistä riveistä asti ja pitänyt kiinni viimeiselle sivulle saakka. Tosin yksi näistä minulla on vielä kesken, mutta en usko senkään pettävän. Kyseessä on kuvassa alla olevan kirjasarjan päätösosa, Varjojen huone. Ostin näistä ensimmäisen vuoden alusta, sillä joulun alla käydessäni kirjakaupassa myyjä kovin suositteli tätä sarjaa minulle. Ja koska hänen toinen suosituskin osui niin nappiin kohdallani, lankesin näihin. Kaksi ekaa kirjaa ovat nimeltänsä Varistyttö ja Unissakulkija. Kyseessä on kahden ruotsalaiskirjailijan yhteistyö. Nimen Erik Axl Sund takana ovat siis sellaiset tekijät kuin Jerker Eriksson ja Håkan Axlander Sundquist. Täytyy myöntää, että nimet ovat minulle aivan oudot, eikä minulla ole hajuakaan, ovatko he kirjoittaneet jotain muuta aiemmin. Melko synkeä kirjasarja eli ei kannata tarttua jos kaipaa jotain hömppää tai kuplivaa huumoria. Kirjasarjassa käsitellään lastenmurhia ja niiden ympärille kietoutuvia tapahtumia. 

Toinen kirja, jonka luin joulun alla oli Joel Dickerin kirjoittama Totuus Harry Quebertin tapauksesta. Kirjan kansi ei vaikuta äkkiselleen mitenkään houkuttelevalle, sen paksuus voi saada aikaan muutaman huokaisun ei ihan yhden illan lukujuttu.. Kuitenkin kun keskustelin kirjkaupan myyjän kanssa, hän sai minut vakuuttuneeksi, että tämä teos todellakin kannattaa lukea. Lopullinen ostopäätös syntyi siinä vaiheessa, kun myyjä vertasi tätä kirjaa yhtä loistokkaaksi kuin Donna Tartin Jumalat juhlivat öisin. Pakkohan sellainen teos olisi lukea. Ja täytyy sanoa, että kirja vei mukanaan heti alusta ja tuohon reiluun 800 sivuun mahtui jos monen moisia käänteitä. Juuri kun luulit olevasi kärryillä, niin kaikki asiat kääntyivät päälaelleen. Mutta ei mitenkään huonolla tavalla, päin vastoin kirja oli kirjoitettu loistokkaasti ja aina kun uudet asiat ilmenivät, saattoi vain huokaista mielessään että tietenkin se on juuri näin..