Onneksi kukkien/taimien kanssa on aina mahdollista saada uusia yrityksiä, että mitäpä sitä masentumaan jos ensimmäiset kymmenen eivät kasva ja kuolevat vesitulvaan.. niistä voi oppia. Katsotaan kuinka tämän auringonkukan alun kanssa käy, sain sen eilen ystävältäni ja yhä hengissä! En ole vielä uskaltanut lisätä siihen multaa, annan sen ensin hengailla tuossa pöydällä ja totutella uusiin maisemiin. Sitten jos hissukseen lähtisin siirtämään sitä lähemmäs parveketta ja hieman salakavalasti siinä samalla siirtäisin sen isompaan ruukkuun ja lisäisin tukikepin. Ehkä se ei sitten tajuaisi edes kuihtua, hukkua liikaan veteen tai tippua maahan :O Kyllä mie vielä joskus opin kukkia hoitamaan ja thank god on olemassa leikkokukat, joiden tarkoituskin on jossain vaiheessa kuihtua ilman että tarvitsee potea huonoa omaatuntoa viherryspeukalois geenin puuttumisesta :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Just say it..