Miksi siirtää mummoutumista, jos sen voi aloittaa jo aikaisemmin? Näin
minä ainakin tein, tai siltä hieman tuntuu kun tuo "uusin" huonekalu
tulokas saapui vihdoin kotiin. Kyseessä on ukiltani perinnöksi saama
kiikkutuoli, se on alunperin hänen isänsä, vai oliko jopa ukkinsa
peruja. Monet muistot tulevat mieleen tuolia katsellessa..
Hieman aikaa nähnyt, mutta en todellakaan aio maalata sitä uudelleen. Näin se on minusta persoonallisempi. Eihän sitä tiedä sitten joskus iskeekö himo muuttaa väriä, mutta toistaiseksi tuoli saa jatkaa eloaan omana itsenään. Ukilla oli aina keinussa sellainen aikaa nähnyt lampaantalja, no minulla on hieman erilainen lammasversio tuolissani ;)
Joku ihana viltti kävisi myös keinuun, haluaisin sellainen tilkkutäkkityylisen, joko kankaisen tai sitten virkatun.. Mutta hyvä siinä on nytkin istuskella ja pohtia syviä syntyjä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Just say it..